Oman pääoman ja vieraspääoman ero

Löysimme tämän hyvän kirjoituksen rahoittaja.fi eli nykyisen Corona Capitalin artikkeleista, ja päätimme jakaa sen myös täällä luettavaksi. Oman pääomanja vieraspääoman käsite on hyvä tietää, sillä monesti yrittäjä ei välttämättä normaalissa oloissa edes ajattele, mitä ne pääomat siellä taseessa tarkoittavat. On myös hyvä aina muistaa, että suurin osa suomalaisista yrityksistä on todella pieniä, mikroyrityksiä, joiden yrittäjille ei ole taustalla lainkaan yrittäjäkoulutusta, tai edes yrittäjäkurssia.

Oma pääoma voi olla joko sisäistä omaa pääomaa eli yrityksen liiketoiminnasta ansaittuja voittovaroja tai ulkoista omaa pääomaa eli osakeannin kautta hankittua pääomaa. Omalle pääomalle yrityksen ei tarvitse maksaa korkoja, eikä myöskään yrityksellä ole velvoitetta oman pääoman takaisinmaksuun. Oman pääoman tuottoa sijoittajalle ei pystytä etukäteen kertomaan vaan tuotto syntyy markkinoiden kulloisenkin tilanteen mukaan. Sijoittaja vertailee markkinoilla olevien sijoitusinstrumenttien odotettavissa olevaa (ja historiallista) tuottoa ja vertaa sitä muiden markkinoilla olevien sijoitusinstrumenttien tuottoon. Kuten rahoitusmarkkinoilla yleensä tuotto ja riskisyys kulkevat käsi kädessä, mitä riskisemmäksi sijoituskohde koetaan, sitä suurempi sijoittajan tuotto-odotus. Hyvä esimerkki tuoton ja riskin suhteesta on valtioiden obligaatiot. Niiden tuotto on hyvin alhainen, mutta käytännössä sijoittajan riski on olematon. Osakesijoittajille on erilaisia malleja, millä he pystyvät estimoimaan osakkeen tuotto-odotusta ja näiden odotusten perusteella syntyy myös osakkeen markkinahinta ja yrityksen oman pääoman kustannus.

Vieraspääoma tuo mukanaan velvoitteita ja riskiä

Vieras pääoma on velkaa, lainaa, jonka yritys sitoutuu maksamaan suunnitelman mukaisesti velkojalleen, joka ottaa riskin lainatessaan rahaa yritykselle. Lähtökohta lainalle on usein se, että korko eli velkojan tuotto on sitä korkeampi mitä riskisemmäksi hän yrityksen kokee. Vieraan pääoman korko määritetään siis etukäteen ja yritys on velvollinen maksamaan koron sopimuksen mukaisesti. Konkurssitilanteissa vieraan pääoman velkojat ovat muita edellä, eli he saavat omansa pois ensimmäisinä. Koska vieras pääoma tuo mukanaan velvoitteita ja velvoitteet lisäävät riskiä joutua taloudelliseen ahdinkoon, on vieraan pääoman liiallisesta käytöstä haittana erilaisia suoria- ja epäsuoria kustannuksia, kuten rahoituksen hinnan nouseminen yrityksen tultua aiempaa riskisemmäksi sijoittajan näkökulmasta.

Näkökantoja optimaaliseen pääomarakenteeseen

Monelle yritykselle suhde velkaan on hankala. Miksi ottaa velkaa, koska samalla sitoutuu korkomaksuihin ja toisaalta yritystoiminnan riskisyys kasvaa?  Itse asiassa yhden varhaisimmista pääomarakenneteorian luojien Modiglianin & Millerin mukaan yrityksen pääomarakenne tulisi olla määrätyissä tilanteissa täysin velkavoittoinen. Tämä johtuu siitä, että vieraan pääoman korot ovat yritykselle verovähennyskelpoisia.  Edellä mainittu täysin velkavoittoinen strategia ei tietenkään reaalimaailmassa olisi kannattava, koska kuten yllä kävi ilmi, yrityksen riskisyyden kasvaessa se kohtaa erilaisia suoria ja epäsuoria kustannuksia.  Staattisen pääomarakenneteorian mukaan reaalimaailmassa missä on otettava huomioon myös velan käytöstä nousevat kustannukset kysymys on velanotosta saadun verohyödyn ja velan otosta nousseiden kustannusten tasapainosta. Näitä kustannuksia siis tulee koska yrityksen vaara ajautua taloudelliseen ahdinkoon kasvaa mitä enemmän sillä on vieraan pääoman ehtoista rahoitusta taseessaan.  Loppuviimein kysymys on siitä ylittääkö hyöty haitan tai tuotto kustannuksen, eli tässä tapauksessa onko vieraan pääoman käytöstä saatu verohyöty suurempi kuin nousseet kustannukset. Staattinen teoria päätyy siihen, että maailmassa missä on verot ja missä yrityksillä on uhka mennä konkurssiin, on yrityksen optimaalinen pääomarakenne sellainen, joka sisältää sekä omaa että vierasta pääomaa. (Ross, Westerfield & Jordan, 2003, 570–590.)

Toinen mielenkiintoinen lähestymistapa optimaaliseen pääomarakenteeseen on pecking-order teoria. Tämän teorian kehittäneen Myersin (1984) mukaan yrityksillä on olemassa tietty suosimisjärjestys eri rahoitusmuodoille, jonka mukaan he rakentavat yrityksen rahoituspolitiikkaa. Teorian mukaan ensisijaisesti yritykset suosivat sisäistä omapääomaa eli tulorahoitusta. Jos yrityksen on turvauduttava ulkoiseen rahoitukseen, mieluisin rahoitusmuoto on velka. Tämän jälkeen käytetään erilaisia välirahoitusmuotoja, jonka jälkeen viimeiseksi vasta ulkoista omaa pääomaa. Teorian mukaan tähän rahoitusvaihtoehtojen hierarkiaan päädytään, koska johdon ja ulkopuolisten sijoittajien välillä on lukuisia informaatio epäsymmetrisyyksiä. Yksinkertaistettuna asian voisi ilmaista siten, että yrityksen johto tietää asioista enemmän kuin omaan pääomaan sijoittavat ja koska sijoittavat tietävät tämän oman pääoman hinta ei muodostu oikeaksi. Siten yritys käyttää ennen ulkoista omaa pääomaa mieluummin velkarahaa ja erilaisia välirahoitusmuotoja. Teorian mukaan yrityksillä ei ole olemassa optimaalista pääomarakennetta mihin pyrkiä.

Yksi mielenkiintoinen näkökulma aiheeseen on myös se, että on havaittu pääomarakenteiden toimialakohtaisuus. Harris & Raviv (1991) tutkivat, että saman toimialan yrityksillä on taipumusta samanlaiseen oman ja vieraan pääoman väliseen suhteeseen. Suomalaisten pörssiyritysten pääomarakennetta tutkineet Ahon & Kaivo-ojan (2010) mukaan vuosina 2004–2008 suomalaisten pörssiyritysten omavaraisuuden keskiarvo on ollut 48.5 prosenttia. Suurin omavaraisuusaste oli rahoitusalalla ja alhaisin terveydenhoitoalalla. Mediaanilla tarkasteltuna matalin omavaraisuusaste on teollisuustuotteissa- ja palveluissa ja korkein informaationteknologia alalla.  Huomion arvoista oli se, että vuosina 2004–2008 terveydenhoitoala oli ainoa jossa omavaraisuusaste oli tutkimuksen mukaan noussut.

Lopputulemana voidaan ajatella, että varsinaista yhtä oikeaa vastausta oman pääoman ja velan suhteeseen ei ole olemassa. Jokaisella toimialalla ja jopa jokaisessa yrityksessä tilanne on eri. Tärkein päämäärä yrityksille on löytää pääomarakenne, joka minimoi keskimääräisen pääoman kustannuksen, koska tämä johtaa myös yrityksen arvon maksimoitumiseen.

Corona Capital Oy yritysrahoitusportaalin avulla Suomessa toimivien yritysten on mahdollista hakea rahoitusta omiin tarpeisiinsa.  Tuotteisiimme kuuluvat niin yrityslaina kuin laskurahoituskin. Corona Capital Oy on vuonna 2013 perustettu  kotimainen perheyritys. Yritys työllistää 10 henkeä ja sen pääkonttori sijaitsee Espoossa.
Hae yrityslainaa

Yrityksen kehittäminen ja 2022

Jos et vielä tähän päivään mennessä ole tehnyt yhtään suunnitelmaa tai budjettia yrityksesi toiminnan tukemiseksi tai kehittämiseksi, olisiko nyt sellaisen aika? Mutta onnistuuko parhaiten markkinointisuunnitelma tai vaikkapa tulevan vuoden myynnin tavoitteiden asettaminen, ja tavoitteiden saavuttamisesta myös jonkinlainen palkkio? Tuleva vuosi on varmasti osittain vielä menneiden parin vuoden kaltainen, mutta monien yrittäjien mielessä siintää jo valoisammat ajat. Ehkä budjettien ja suunnitelmien pitäisi jo alkuvuodesta heijastalla sitä mahdollisuutta?